Eläimiä ja oleilua

Olemme yhä elossa, vaikka tänne blogiin aika laiskalla vauhdilla uusia kirjoituksia ilmestyy. Mutta ihan kokonaan minusta tämä hidas kirjoitustahti ei ole nyt johtunut, olimme nimittäin VIISI päivää ilman nettiä viime viikolla (kamalaa, eikö?) ja nyt, kun olemme muuttaneet vihdoin tätini luokse, netti temppuilee taas vaihteeksi! Noh, ehkei tämä niin kauheaa ole, nythän sentään olen täällä hyvää vauhtia (hitaasti siis) kirjoittamassa. Olemme nyt nämä viime päivät kierrelleet vähän laajemmalti Canberrassa, etsineet töitä, suunnitelleet asumisjärjestelyitä, hoidelleet käytännön juttuja, KÄYNEET ELÄINPUISTOSSA!!! ja jopa aidoissa australialaisissa grillijuhlissa! Niin ja kävimme jopa Canberran yöelämään tutustumassa, tosin ihan pubissa vaan, mutta oli sielläkin tosi kiva tunnelma, joskin olemme nyt valinneet kantapaikaksemme aika mukavan kalliin paikan...

Olemme nyt siis vihdoin tosissaan etsimässä töitä, ja asuinpaikkaakin pitäisi pikkuhiljaa vaihtaa, emmehän me ikuisuutta tätini luona ajatelleet asua, sehän nyt on selvä. Olemme nyt saaneet loistavan idean asumiseen liittyen, aiomme ruveta house-sittereiksi, eli vahdimme ihmisten taloja ja hoidamme mahdollisia lemmikkejä asumista vastaan. Järjestely on loistava  kummallekin osapuolelle, talon omistajat saavat matkata rauhassa minne ikinä ovatkin lähdössä, eikä heidän tarvitse pelätä, että heidän taloonsa murtauduttaisiin, eikä heidän myöskään tarvitse maksaa lemmikkien hoidosta kalliita maksuja. Me sen sijaan saamme ilmaisen asumisen, eli hyödymme melkoisesti, koska juuri asuminen on täällä se kaikkein rahaavievin juttu. Ja mikäänhän ei estä meitä käymästä töissä samaan aikaan, kun olemme talonvahteina. No, selostan sitten lisää kuinka hyvin tämä käytännössä toimii, kun saamme maksettua liittymismaksun talonvahtisivustolle (uskokaa tai älkää, siinäkin on omat ongelmansa, ongelmia tuntuu pursuavan täällä milloin mistäkin, mutta kyllä me niistä aina ollaan selvitty) ja kun saamme (toivottavasti) ensimmäisen vahdittavan talon!

Pienistä käytännön ongelmista huolimatta täällä on ollut aivan mahtavaa, en kadu hetkeäkään, että tänne lähdimme. Elämä täällä on ihanan rentoa, ja mikä parasta, ihmiset ovat aivan älyttömän ystävällisiä! En ole tavannut vielä kertaakaan epäystävällistä aussia, jopa baarimikot ovat kohteliaita ja puheliaita (samaa en ole ainakaan kovin usein Lahden baareissa huomannut). Tapaamamme australialaiset ovat olleet myös tosi ymmärtäväisiä sen suhteen, että englantimme ei ole täydellistä. Heidän mielestään on tosi hienoa, että puhumme kolmea kieltä, he kun puhuvat (puhun nyt siis vaan tapaamistamme ihmisistä) oikeastaan vain englantia.

Kaks turistia

Ei, me emme tule kuolemaan nälkään.

On täällä näitä aurinkoisiakin päiviä ollut ja niitä on tulossa monta lisää!

Muista tuotteista en tiedä, mutta viini täällä on ainakin halpaa!

Ehdottomasti paras juttu tällä viikolla oli käynti eläinpuistossa, mahdoton eläinrakas kun olen...Puisto oli vissiin jonkinlainen eläintensuojelualue, siellä oli siis vain australialaisia eläimiä. Heti alueelle päästyämme vastassa oli emulauma ja kenguruperhe! Me tietysti menimme heti innoissamme niitä katsomaan, ei meille tullut mieleenkään, että isäkenguru olisi voinut hyökätä kimppuumme, kun niin lähelle menimme. No, ilmeisesti olimme niin pelottavia, että sekä kengurut että emut siirtyivät lopulta hieman kauemmaksi...Näimme puistossa myös koalia, VIHDOIN! En ole varmaan koskaan nähnyt yhtä suloisia eläimiä, emokoala piti pientä koalaa sylissään, kun molemmat nukkuivat puussa!!!! Kun olimme jo lähdössä pois alueelta, näimme vielä toisen kengurulauman, ja pääsimme todella lähelle niitä. Näimme jopa kun pikkukenguru meni emonsa pussiin! Huh, kylläpä jaksan kirjoittaa paljon eläimistä, mutta ne nyt vaan ovat niin ihania, ja tällainen eläinvouhottaja olen aina ollut, ei voi mitään! ;) No, teimme me eläinpuistopäivänä muutakin, kävimme avaruusasemalla, sieltä kuulemma saatiin ensimmäisenä yhteys kuuhun, kun ihminen ekaa kertaa siellä kävi! Asemalla oli ihan mielenkiintoinen museokin.

En kyllä ymmärrä miksi emut lähtivät hitaasti toiseen suuntaan heti, kun me tulimme lähistölle...!

Uusin kaverini!

Voiko söpömpää enää olla?

Avaruusasema

P.S. Kaikki ihanat, joiden osoitteita innokkaasti keräilin ennen reissua, postimerkit on aivan ÄLYTTÖMÄN KALLIITA. Eli kovin montaa korttia ette tule saamaan, harmi kun olin aatellut joka kohteesta aina kortin laittaa, mutta en ehkä koko matkakassaa kortteihin taida käyttää..ELLEN sitten saa jotain tosi hyvää työpaikkaa ;)